Onko organisaationne osaaminen ajan tasalla?

Työelämä on muuttunut. Perinteinen urapolku samankaltaisissa tehtävissä koulun penkiltä eläkkeelle tuntuu tänä päivänä kaukaiselta ajatukselta. Monen ura on nykyään projektiluonteista ja eri projekteihin tarvitaan aina hieman erityyppistä osaamista. Työntekijöiden osaamisen pitää nykypäivänä olla monipuolista ja sitä pitää päivittää, jotta henkilöstö pysyy mukana muuttuvassa maailmassa.

Uusi työntekijä palkataan usein johonkin tiettyyn tehtävään. Monissa tapauksissa kuitenkin sekä työntekijän että työnantajan intressit ovat, että tekijä voi edetä urallaan haastavampiin ja monipuolisempiin tehtäviin. Työntekijän kokemus tietenkin kartuttaa hänen osaamistaan, mutta välillä voi olla tarvetta myös lisäkoulutukselle.

”Kokemuksen mukaan ainakin teollisuusalalla on tällä hetkellä trendinä monipuolistaa työntekijöiden osaamista. Esimerkiksi jos yritys saa tilauksen kylmäkaapin asentamisesta, hommaan saatetaan tarvita kylmäasentajan lisäksi sähköasentaja ja hitsaaja. Jos kylmäasentaja on suorittanut esimerkiksi myös sähköasentajan tutkinnon, hän voi hoitaa asennusprojektin yksin, mikä johtaa selviin säästöihin”, sanoo asiakkuusjohtaja Mikko Kivekäs aikuiskoulutuskeskus Edupolista.

Edupolin yrityksille suunnattujen koulutusten laadusta ja markkinoinnista vastaava Kivekäs kertoo, että HR:ltä edellytetään nykyään yhä enemmän liiketoiminnan kehittämistä ja tuloksen kasvattamista. Hänen mukaansa henkilöstölle tarjottu lisäkoulutus on yksi oiva keino tuloksellisuuden lisäämiseen.

”Koulutus motivoi ja sitouttaa henkilöstöä työskentelemään yrityksessä. Kun henkilöstön osaaminen on ajan tasalla, myös yrityksen toiminta on tehokkaampaa”, Kivekäs sanoo.

Koulutuksen tarve riippuu toki paljon alasta, mutta alalla kuin alalla yksi koulutusta kaipaava ryhmä ovat esimiehet. Esimiehillä on vastuu tavoitteiden toteuttamisesta, joten heidän pitää pysyä ajan hermolla työssään.

”Tällä hetkellä yksi suosituimmista yrityksille tarjotuista palveluistamme on esimiehille suunnattu työkykyjohtamisen valmennus. Esimerkiksi epämotivoitunut tai paljon sairasteleva työntekijä on yritykselle varsin kallis. Oikeaoppinen työkykyjohtaminen on tärkeää, jotta työtekijöiden fyysiseen ja henkiseen jaksamiseen osataan kiinnittää huomiota”, Kivekäs kertoo.

On jopa sanottu, että työhyvinvoinnin edistäminen voi lisätä yritysten kannattavuutta lähes viidenneksellä.

Tiukassa taloustilanteessa henkilöstön kouluttaminen voi kuulostaa turhalta investoinnilta, mutta Kivekäs vakuuttaa, että hyödyt ovat sen arvoisia.

”Esimerkiksi myyntipuolella voidaan tehdä hyvinkin tarkkoja laskelmia siitä, kuinka suuri hyöty henkilöstön kouluttamisesta saadaan. Muissakin tehtävissä malli on selkeä: Koulutus lisää motivaatiota, joka taas lisää tuloksellisuutta.”