soveltuvuuskoe

Millainen työnhakijan soveltuvuuskoe voi olla?

Rekrytointi.com Työhaastattelu, Työnhaku

Soveltuvuuskoe on yhä useammin osa rekrytointiprosessia. Mitä soveltuvuuskoe voi sisältää  ja mitä soveltuvuuskokeessa oikeastaan testataan? Lue vastavalmistuneen kauppatieteiden maisterin henkilökohtainen kokemus soveltuvuuskokeesta työnhakuprosessin osana!

Hakiessani ensimmäistä työpaikkaa vastavalmistuneena kauppatieteiden maisterina kaupan alan yrityksestä, valintatestit sisälsivät henkilökohtaisen haastattelun lisäksi psykologisia testejä sekä sosiaalisia taitoja mittaavia tehtäviä. Soveltuvuuskoe oli työpäivän mittainen.

Aamupäivän aikana olivat henkilökohtaiset haastattelut  sekä ei-aikarajoitteiset tehtävät, jotka olivat lähinnä kirjallisia persoonallisuus- ja itsearviointitehtäviä. Iltapäivä oli varattu aikarajoitteisille tehtäville ja simulaatio- eli toiminnallisille ryhmätyötehtäville.

Henkilökohtainen haastattelu

Ennen haastatteluun menoa täytettiin monisivuinen kysely koskien henkilökohtaisia onnistumisia ja epäonnistumisia opiskeluun ja työhön liittyen. Varsinaisessa haastattelussa käytiin läpi pinnallisesti myös aiemmin toimitettu työhakemus. Suuri osa ajasta kului onnistumisten ja epäonnistumisten läpikäymiseen.

Jälkeenpäin kysellessäni muilta testeissä käyneiltä mielipiteitä tehtävästä, useimmat totesivat, että omia epäonnistumisia on vaikea muistaa jälkikäteen. Jokaisen on siis hyvä valmistautua etukäteen miettimällä, missä asioissa on menestynyt ja missä ei.

Rekrytointikonsultin pitämä haastattelu oli  rento ja kesti puolisen tuntia. Haastatelun tarkoituksena oli saada subjektiivinen käsitys hakijasta ja hänen soveltuvuudestaan haettavaan tehtävään.

Jälkeenpäin rekrytointikonsultti antoi kullekin testissä olleelle puhelimitse arvion suorituksesta. Lisäksi valituksi tulleet saivat lausunnosta kirjallisen version.

Kokemukseni mukaan haastattelut menevät mukavasti, kun muistaa olla oma itsensä ja korostaa aitoa kiinnostustaan haettavaa tehtävää, yritystä ja alaa kohtaan.

Ei-aikarajoitteiset tehtävät

Ei-aikarajoitteisissa tehtävissä itsearvioitiin henkilökohtaisia menestystekijöitä. Monisivuisessa lomakkeessa oli kullakin sivulla tietty määrä väittämiä, joista oli valittava itseään parhaiten ja huonoiten kuvaavat. Peroonallisuutta selvitettiin projektiivisesti tarinanluomis- ja piirrostestien avulla.

Piirtämistehtävässä valmiiksi aloitetut kuvat tuli piirtää loppuun. Kuvat piirrettiin siinä järjestyksessä kuin vastaajalle tuli mieleen, mitä kuva esitti. Kuviin lisättiin myös selitykset. Testin tavoitteena oli selvittää vastaajan ratkaisuntuottokykyjä.

Eläytymistehtävässä testattavat kirjoittivat lyhyen tarinan erillisistä kuvista. Kuvat esittivät vuorovaikutustilanteita ja suoriutumisprosesseja, esimerkiksi kaksi henkilöä vuoren huipulla tai palaveritilanne. Kokeen avulla testattiin hakijan luovuutta, tarinanrakentamiskykyä, ihmissuhteiden ymmärtämiskykyä ja suoriutumismotivaatiota.

Lisäksi kokeissa oli persoonallisuustestjä, joilla mitattiin esimerkiksi suoritusmotivaatiota, aloitteellisuutta ja johtamishalua. Monivalintakysymysten avulla pyrittiin myös testaamaan hakijan tarve antaa sosiaalisesti toivottavia vastauksia.

Tehtävät arvioitiin asteikolla 1-7. Rekrytointikonsultin mukaan suoriuduin kaikista viitosen arvoisesti, mikä vastasi hyvin omaa käsitystäni.

Aikarajoitteiset tehtävät

Iltapäivä alkoi aikarajoitteisilla tehtävillä. Älykkyystesti mittasi ennen kaikkea akateemista lahjakkuutta. Tehtävänä oli muun muassa numerosarjatesti, joka nimensä mukaisesti mittaa numeerisia kykyjä. Lisäksi selvitettiin esimerkiksi tilanhahmottamista. Testissä mitattiin myös lukunopeutta ja luetun ymmärtämistä.

Ryhmätyö

Aikarajoitteisten testien jälkeen vuorossa oli ryhmätyö. Kahdessa erillisessä tehtävässä simuloitiin kaikille testattaville periaatteessa yhtä tuttuja tai yhtä vieraita työelämän tilanteita.

Ensimmäisenä tehtävänä oli projektityö, jossa tietty projekti oli jaettu yli kahteenkymmeneen osavaiheeseen ja testattavien oli tarkoitus laittaa projektin eri vaiheet  mahdollisimman loogisesti etenevään järjestykseen. Toisena tehtävänä oli kumisaappaiden myyntikampanja, jossa testattavat toimivat myymäläpäälliköinä ja tehtävänä oli laatia yrityksen johtoryhmälle ehdotus, miten päästä eroon 4000 parista puolalaisia kumikenkiä.

Kukin testattavista mietti aluksi itsenäisesti tehtävänantoa, minkä jälkeen alkoi varsinainen ryhmätyöskentely. Kun tehtävänannossa asetettuihin ongelmiin/tilanteisiin oli saatu ryhmässä yhteinen ratkaisu, esitettiin ne testaajille.

Oleellista ryhmätöissä olivat aikarajoitteet, joiden puitteissa ryhmän tuli pystyä toimimaan. Ryhmässä kaikki olivat myös samanarvioisessa asemassa. Etenkin ensimmäisessä ryhmätyötehtävässä kukin testattavan tuli pitäytyä oman suunnitelmansa takana ja myydä se mahdollisimman hyvin muille ryhmäläisille.

Ryhmätöiden avulla mitataan esiintymistaitoa, vuorovaikutuskykyjä, johtamistaitoja- ja haluja, tiimirooleja ja paineensietokykyä. Tärkeää oli varmistaa ymmärtäneensä tehtävän täysin oikein, sillä ryhmätyötilanteen aikana ei ollut mahdollisuutta kysyä enää neuvoa.

Myös ryhmätyötehtävät arviotiin asteikolla 1-7, ja kohdallani heikoin numero eli kolme tuli tästä osiosta. Saamani arvio vastasi mielestäni hyvin suoriutumistani ryhmätöistä.

Minulle tuotti vaikeuksia päästä ensimmäiseen ryhmätyöhön mukaan, koska olin suunnitellut projektin etenemisen toisin kuin muut ryhmäläiset. Niinpä tehtävä menikin kohdallani muita myötäillessä enkä saanut omaa kantaani näkyviin riittävästi. Toiseen tehtävään olikin jo helpompi päästä sisään.

Yhteenveto

Kokonaisuutena testipäivä oli melko pitkä ja raskas, mutta ilmapiiri oli kuitenkin varsin rento. Rekrytoivan yrityksen edustajan mukaan ei valintaprosessissa testata niinkään tietoja vaan ennemmin sosiaalisia taitoja. Erityisen tärkeänä pidettiin hakijan ryhmätyökykyjä: yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja.

Luitko jo nämä jutut?

Avoimet työpaikat

Hae työpaikkoja osoitteessa rekrytointi.com

Avoimet koulutuspaikat

Hae avoimia koulutuspaikkoja osoitteessa rekrytointi.com