Perheystävällinen työpaikka houkuttelee osaajia

Kilpailu osaajista on monella alalla kiivasta. Kun parhaita osaajia halutaan houkutella organisaatioon töihin, tärkeä työkalu rekrytoivalla on työnantajamielikuva ja sen kehittäminen. Työnantajamielikuva tarkoittaa kaikkia niitä mielikuvia, joita organisaatioon liitetään työnantajana sekä tapoja, joilla organisaatiosta puhutaan organisaation ulkopuolella. Työnantajamielikuvaan vaikuttaa myös esimerkiksi se, miten työntekijät esittelevät työpaikkansa ystävilleen tai mitä LinkedInissä organisaatiosta kirjoitetaan.

Työnantajamielikuvalla on suuri merkitys uusien työntekijöiden rekrytoimisessa, mutta sen rakentamista ei voi tehdä pelkästään uusien talenttien houkuttelu mielessä. Työnantajamielikuva lähtee liikkeelle työntekijäkokemuksesta. Se rakentuu nykyisten työntekijöiden kokemuksille työtyytyväisyydestä sekä organisaation kulttuurista ja vahvuuksista. Työnantajakuvan rakentamisessa tärkeä työkalu on työntekijäymmärrys, eli käsitys siitä, mitä nykyiset työntekijät pitävät työssä merkityksellisenä ja mitä he arvostavat. Näiden asioiden vahvistaminen organisaatiossa vahvistaa myös työnantajamielikuvaa ulospäin. Tyytyväiset työntekijät ovat parhaita työnantajamielikuvan lähettiläitä.

Koronapandemia muutti odotuksia työpaikalle

Miten sitten rakentaa sellaista työntekijäkokemusta ja työnantajamielikuvaa, joka auttaa organisaatiota pitämään kiinni arvokkaasta osaamisesta ja hankkimaan uutta? Koronapandemia on monella tapaa vaikuttanut ajatuksiimme siitä, mikä elämässä on tärkeää ja millaista arkea haluamme rakentaa. Myös ihmisten odotukset työpaikkaa kohtaan ovat korona-ajan myötä muuttuneet.

Pandemia on monella alalla tuonut työt kotiin ja perheet näkyviksi työyhteisöissä. Etätöihin ovat siirtyneet käytännössä kaikki kynnelle kykenevät, ja korona-aika on tuonut työn ja perheen lähemmäs toisiaan. Teams-puheluiden taustoilla ovat vilahdelleet lemmikit, lapset ja puolisot, ja olemme saaneet kurkistaa kollegoiden olohuoneisiin, keittiöihin ja saunoihin tai minne ikinä he ovatkaan etätyöpisteensä rakentaneet.

Koronapandemia on siis konkreettisesti tehnyt näkyväksi sen, miten ihminen tosiaan on kokonainen: meillä on vain yksi elämä, eikä työ ole muusta elämästä irrallinen saareke. Kun ihminen tulee työpaikalle, hän kantaa mukanaan elämäntilanteensa, kokemuksensa ja tunteensa, jotka väistämättä vaikuttavat siihen, miten hän työssään toimii ja jaksaa. Vastaavasti kokemukset työpaikalla vaikuttavat siihen, millaiset voimavarat ihmisellä on pyörittää muuta arkea työpäivän jälkeen.

Vaikka koronapandemia oli kriisi, se toi työelämään mukanaan myös positiivisia asioita. Etätyö toi vuorokauteen lisää tunteja ja loi mahdollisuuksia käydä työpäivän lomassa lenkillä tai vaikkapa täyttää tiskikoneen. Pandemiatilanne on siis monella helpottanut työn ja muun elämän yhteensovittamista. Urahenkisiä äitejä yhdistävän Mothers in Business -järjestön jäsenkyselyn (2021, n=475) vastaajista 78 % koki, että koronapandemia on helpottanut omalla kohdalla työn ja perheen yhteensovittamista. Vastaavasti 97 % oli sitä mieltä, että korona-aikana lisääntyneet työnteon joustot on tärkeää säilyttää jatkossakin.

Pandemia-aika on väistymässä, mutta moni haluaa jatkossakin työskennellä organisaatiossa, jossa ei joudu valitsemaan työn ja perheen väliltä. Organisaatiossa, jossa on tarvittaessa tarjolla joustoja, joita vaativan työn ja perhearjen onnistunut yhdistäminen oikeastaan edellyttää.

Perheystävällisyys on empatiaa ja joustavuutta

Työpaikoilla perheystävällisyys merkitsee myönteistä suhtautumista työntekijöiden työn ja muun elämän yhteensovittamisen tarpeisiin. Perheystävällisyys lähtee liikkeelle asenteista: se on joustavaa, empaattista ja mahdollistavaa suhtautumista erilaisiin elämäntilanteisiin. Perheystävällisillä käytänteillä pyritään mahdollistamaan, että elämäntilanteestaan huolimatta jokaisella työyhteisön jäsenellä on hyvät edellytykset menestyä työssään ja edetä urallaan.

Perheystävällisistä käytänteistä ensimmäisenä tulevat monella mieleen etätyömahdollisuus ja joustava työaika. Näitä mahdollisuuksia moni varmasti olettaa työpaikaltaan löytyvän pandemia-ajan jälkeenkin. Korona-aika on jopa kääntänyt muuttoliikettä esimerkiksi Helsingistä kehyskuntiin ja maakuntien kaupunkeihin, kun työtehtäviä on ollut mahdollista hoitaa ainakin osittain etänä. Etätyö on toki esimerkiksi IT-alalla ollut arkista jo pidempään, mutta myös muiden alojen rekrytoijat ovat viime aikoina päässeet työhaastatteluissa vastaamaan kysymyksiin etätyömahdollisuuksista. Mahdollisuus vaikuttaa työn tekemisen tapoihin ja paikkoihin onkin organisaatiolle selkeä kilpailuvaltti.

Perheystävällisellä työpaikalla pyritään rakentamaan luottamusta ja tarjoamaan erilaisia joustoja, jotta työntekijän on mahdollista luoda työstä ja muusta elämästä omaan arkeen sopiva kokonaisuus. Perheystävällisyyttä voi edistää lisäämällä työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työ- ja loma-aikoihin, mahdollistamalla erilaisista hoivavastuista huolehtimisen työn ohella ja kannustamalla tasavertaisesti eri elämäntilanteissa olevia työntekijöitä etenemään urallaan. Tärkeintä on aito kiinnostus henkilöstön hyvinvointiin ja ymmärrys siitä, että kun työntekijän arki sujuu, hän on todennäköisemmin myös tuottavampi ja jaksavampi työssään.

Perheystävällinen työpaikka on kilpailuvaltti

Työn ja perheen yhteensovittamisen kysymykset ovat koronapandemian myötä tulleet konkreettisella tavalla näkyviksi monessa organisaatiossa. Elämme aikaa, jossa perheystävällinen työpaikka on selkeä kilpailuvaltti.

DNA Oy:n Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen (2021, n=1581) mukaan 57 % työikäisistä pitää tärkeänä, että työnantajalla on perheystävällisiä käytäntöjä. MiB ry:n vuonna 2019 toteuttamasta kyselystä taas selviää, että 90 % urahenkisistä äideistä pitää työpaikan perheystävällisyyttä tärkeänä nykyiseen työpaikkaan sitouduttaessa ja 91 % uuteen työpaikkaan hakeuduttaessa. Lisäksi kyselyyn vastanneista äideistä jopa yli kolmannes on harkinnut työpaikan vaihtoa työn ja perheen yhteensovittamisen haasteiden takia.

Perheystävällisyyteen panostaminen onkin erinomainen keino sitouttaa nykyisiä osaajia ja houkutella uusia. Jos organisaationne perheystävälliset käytänteet kaipaavat kehittämistä, suosittelen tutustumaan tarkemmin Perheystävällinen työpaikka -aihepiiriin ja lähtemään avoimin mielin yhdessä työntekijöiden kanssa rakentamaan perheystävällistä työpaikkaa!

Vieraskynä Susanna Bergendahl toimii ohjelmavastaavana sekä työn ja perheen yhteensovittamisen asiantuntijana Mothers in Business MiB ry:ssä. MiB ry yhdistää noin 4500 urahenkistä äitiä, joille työn ja perheen yhteensovittaminen on luonnollinen osa arkea. MiB tarjoaa mahdollisuuksia työelämätaitojen ja oman osaamisen kehittämiseen ja edistää äitien asemaa sekä perheystävällisyyttä työelämässä ja yhteiskunnassa. www.mothersinbusiness.fi

Susanna Bergendahl toimii ohjelmavastaavana sekä työn ja perheen yhteensovittamisen asiantuntijana Mothers in Business MiB ry:ssä.

LAURA Rekrytointi Oy tekee sisältöyhteistyötä Mothers in Business (MiB) -järjestön kanssa. Työn ja perheen yhdistäminen on erittäin tärkeä arvo myös meidän yrityksessämme ja meillä työskenteleekin useita perheellisiä työntekijöitä. LAURA Rekrytointi Oy on perheystävällinen työpaikka.

Katso myös artikkelimme: